Hannan palsta

Mistä löydän sinut joulunlapsi?

Joulunlapsi, löysin sinut seimestä Beetlehemin yöstä, kirkkaan tähtitaivaan alta, äitisi rinnoilta.

Kuulin sinun syntyneen talliin, kirkkaan, suuren tähden syttyessä.

Kuulin ilouutisen ketojen paimenilta, joille enkelit olivat ilmestyneet ja kertoneet ilouutisen maailman Vapahtan syntymisestä.  Löysin sinut seuraamalla tietäjiä, jotka vaelsivat etsimään vastasyntynyttä kuningasta. Hyvin pian näin sinut pakolaisena , kun vanhempasi joutuivat pakenemaan vallassa olevaa kuningasta, joka tahtoi  surmata sinut.

Myöhemmin näin sinut Nasaretissa, perheesi parissa, puusepän töissä, arkisissa askareissa.

Vartuttuasi aikuiseksi sinä kuljit ihmisten lähellä, kansanjoukkojen keskellä sinä kohtasit yksilöitä, sinulla oli aikaa pysähtyä, etkä sinä väheksynyt pienen pojan eväitä. Sinä paransit sairaita ja kohtasit niitä, jotka olivat epäonnistuneet elämässä. Sinä ojensit kätesi ja armahdit häntä, joka oli muiden mielestä ansainnut kuoleman. Sinä et kavahtanut surevia tai yksinäisiä,  vaan toit lohdutuksen ja toivon murheen keskelle. Sinä et torjunut ketään luotasi, vaan kutsuit heitä läheisyyteesi.

Kuitenkin, eräänä päivänä sinua syytettiin, sinut torjuttiin, kiellettiin, pahoinpideltiin. Näin sinut ristillä ihmisten  hylkäämänä. Sinä täytit tehtäväsi,  isän lähettämänä ja lunastit koko ihmiskunnan, otit päällesi meidän rangaistuksemme. Näin sinun kuolevan ja sinut haudattiin, mutta sinä voitit kuoleman vallan ja nousit ylös!

Tänään sydämeni on hiljentyneenä joulun sanoman äärellä: mistä löydän sinut  joulunlapsi, vapahtajani tänään?

Miten sinä kohtaat meitä tänä jouluna; kuljetko yhä rinnallamme silloinkin, kun arki ahdistaa, vaikeudet pusertaa, koemme yksinäisyyttä, ylenkatsetta,  sairautta, meitä paleltaa sisältä ja ulkoa. Oletko läsnä, kun purtemme meinaa vajota meren aaltoihin? Näetkö sydämen kaipauksen ja vastaatko sinä meille?

Jeesus, tänä jouluna haluan löytää sinut uudelleen ja luottaa ensimmäisen joulun sanomaan: ”teille on syntynyt Vapahtaja!” Haluan tarttua uudestaan käteesi ja tulla luoksesi luottaen Raamatun lupaukseen, ettet heitä pois sitä, joka sinun tykösi tulee.

 – Ja yhtäkkiä , kuulen sydämessäni lempeän äänesi; ”Tänä jouluna olen sinua lähellä. Kohtaat minut lapsen viattomassa, kirkkaassa katseessa, vanhuksen kumartuvassa olemuksessa, kohtaat minut niiden rinnalla, jotka tarvitsevat lohdutusta ja ystävää. Kohtaat minut yhä arjen keskellä  ja sen haasteissa vuoden jokaisena päivänä, silla minä ole sama eilen, tänään ja iankaikkisesti!”

Joulunlapsi, Jeesus Vapahtajani, sinä katsot minua rakastavin ja armahtavin silmin. Sinä katsot syvälle sydämeeni, joka täyttyy hiljalleen joulun sanomasta ja sen rauhasta! Minua ei palella enää ja tunnen olevani kedolla jälleen ja näen tähtesi Beetlehemin yllä!

takaisin etusivulle